Mikä IP sallitaan välityspalvelimessa?
Salli lähdeosoite, jonka välityspalvelin todella havaitsee. Kannettavan yksityinen LAN-osoite ei yleensä ole etäyhteyden julkinen lähde.
Käytä lähdeosoitetta, jonka välityspalvelin näkee saapuvassa yhteydessä. Kannettavan Wi-Fi-osoite ei välttämättä ole tämä osoite.
Esimerkiksi yksityisen osoitteen 192.168.1.20 kannettava voi tavoittaa etävälityspalvelimen NAT-reitittimen kautta. Välityspalvelin näkee yleensä muunnetun julkisen lähteen, joten kannettavan yksityisosoitteen salliva sääntö ei täsmää. Yksityisellä reitillä, joka säilyttää osoitteen, sama yksityisosoite voi kuitenkin aivan hyvin olla oikea sääntö.
Vahvista havainto välityspalvelimen tulorajalla: tarkista yhteys- tai pääsyloki, jos ylläpidät palvelinta, tai käytä hallitun palvelun dokumentoitua asiakasosoitteen selvitystapaa. Selaimen IP-tarkistussivu on vain taustatieto, sillä se voi kulkea eri reittiä. Testaa todellista sovellusta ja reittiä; toinen välityspalvelin, VPN tai verkon muutos voi vaihtaa lähteen.
Useat laitteet voivat jakaa yhden muunnetun osoitteen. IP-sääntö tunnistaa verkkolähteen, ei yksittäistä käyttäjää, joten päätä myös todennuksen tarpeesta. Jos lähde vaihtuu, järjestä tuettu päivitysmenettely tai todennuskäytäntö sen sijaan, että avaat palvelun kaikille osoitteille.
Tarkista säännön käyttöpaikka ja lopullinen oletusestokäytäntö asennetussa välityspalvelinversiossa, ja testaa sallitut sekä estetyt lähteet. Esimerkiksi Squidin pääsyjärjestys voi tehdä myöhemmän rajoituksen tehottomaksi. Lähteen lupa ja kohteen/portin lupa ovat eri päätöksiä; oikea asiakasosoite ei vaadi kaikkien kohteiden sallimista.